Tätä sääntöä tulee noudattaa!

Miksi säännöt ovat tärkeitä urheilutapahtumissa?

Sääntöjä, sääntöjä, sääntöjä – niitä tarvitaan, vaikka joskus tuntuu, että ne rajoittavat ja monimutkaistavat kilpailua. Olen kuitenkin liian usein törmännyt tilanteisiin, joissa kilpailijat huijaavat tai "tulkitsevat" sääntöjä itselleen edullisella tavalla. Tämä herättää tärkeän kysymyksen: Miksi säännöt ovat ylipäätään olemassa, ja mikä merkitys niillä on urheilutapahtumissa?

Suomessa olemme tottuneet noudattamaan sääntöjä, niin kirjoitettuja kuin kirjoittamattomiakin. Ne luovat pohjan yhteiskunnalle ja varmistavat tasapuolisuuden eri lähtökohdista tulevien ihmisten kesken. Urheilussa säännöt luovat perustan reilulle pelille – ne takaavat, ettei voitto, tappio, taso tai laji vaikuta siihen, miten niitä noudatetaan. Säännöt voivat kuitenkin vaihdella tapahtuman eri luokissa. Esimerkiksi nuoremmille voidaan sallia tiettyjä poikkeuksia, ja joissain tapahtumissa voidaan painottaa enemmän liikunnan riemua kuin voittoa.

Miksi meillä on sääntöjä?

Säännöt pohjautuvat yhteiseen ymmärrykseen siitä, mikä on hyväksyttävä tapa toimia, ja ne luovat pohjan reilulle kilpailulle. Niillä turvataan myös kilpailijoiden turvallisuutta ja varmistetaan, että tapahtumat voivat jatkua vuodesta toiseen. Jos sääntöjä – erityisesti turvallisuuteen ja ulkopuolisiin sopimuksiin liittyviä – rikotaan, voidaan samalla luoda negatiivista julkisuutta lajille, tapahtumalle ja järjestäjälle.

Reilu peli ennen kaikkea

Vaikka joku sääntö tuntuisi vähäpätöiseltä, sen rikkominen kertoo välinpitämättömyydestä muita kilpailijoita kohtaan ja asettaa oman edun yhteisen hyvän edelle. Jos kaikki alkaisivat poiketa säännöistä omaksi edukseen, syntyisi ketjureaktio, jolloin lopulta kukaan ei enää tietäisi, mitä sääntöjä pitää noudattaa. Näin kilpailulta katoaisi pohja ja perusta.

Ajattele tilannetta toisinpäin: Mitä jos itse pelaisit reilusti, mutta muut eivät? Miltä tapahtuman henki silloin tuntuisi?

Säännöt ja turvallisuus

Erityisesti suunnistuksessa ja seikkailu-urheilussa sääntöjen tehtävä korostuu turvallisuuteen ja ulkopuolisiin sopimuksiin liittyvissä asioissa. Esimerkiksi kiellettyjä alueita luodaan, jotta kilpailijat eivät joutuisi vaarallisiin paikkoihin (kallioille, vilkkaasti liikennöidyille teille) tai alueille, joihin ei ole saatu maanomistajan lupaa ja luonnonsuojelu alueille. Jos näitä sääntöjä rikotaan, voi seurauksena olla negatiivista näkyvyyttä lajille, ja pahimmillaan tapahtumaa ei voida enää järjestää seuraavana vuonna.

Kielletyt alueet voivat myös luoda reitinvalintoja, jolloin kilpailuun saadaan enemmän taktisuutta ja mielekkyyttä. Näin ne eivät ainoastaan turvaa vaan myös rikastuttavat tapahtumaa.

Mikä on kilpailujärjestäjän vastuu?

Kilpailujärjestäjä määrittää kilpailun säännöt, jolloin on tärkeää huomioida tapahtuman taso ja varmistaa, että säännöt ovat tasapuoliset kaikille. Sääntöjen pitää olla selkeästi esillä, ja kaikilla kilpailijoilla on oltava tosiasiallinen mahdollisuus tutustua niihin. Jos sääntöjä joudutaan muuttamaan lähellä kilpailua, on järjestäjän vastuulla varmistaa, että kaikki osallistujat saavat tiedon muutoksista ajoissa. Kun järjestäjä toimii reilusti ja johdonmukaisesti sääntöjen suhteen, se heijastuu myös kilpailijoiden asenteisiin ja toimintaan.

Sääntöjen noudattamisen valvominen ja niistä poikkeamisesta rankaiseminen kuuluvat kilpailujärjestäjän vastuisiin, vaikka ne eivät olekaan tehtävistä mieluisimpia. Selkeät ohjeet siitä, millaisia rangaistuksia sääntöjen rikkomisesta seuraa, helpottavat päätöksentekoa ja varmistavat tasapuolisuuden. Seikkailu-urheilussa tyypillisiä rangaistuksia ovat esimerkiksi aikasakot tai hylkääminen. Hyvän tavan mukaista on säätää rangaistukset niin suuriksi, ettei kilpailijalle koidu sääntörikkeistä missään tapauksessa etua.

Viimeisenä mutta tärkeimpänä tehtävänä järjestäjän on valvoa sääntöjen noudattamista mahdollisimman hyvin ja puuttua kaikkiin rikkomuksiin. Tämä on tärkeää kahdesta syystä:

1. Rangaistukset osoittavat muille kilpailijoille, että järjestäjä pitää kiinni reiluista pelisäännöistä ja kantaa vastuuta tapahtuman maineesta.

2. Jos sääntörikkomuksista ei rangaista, syntyy tilanne, jossa lopulta on mahdotonta määritellä, mikä rike on riittävän suuri rangaistavaksi. Vaikka kilpailija ei saisi ajallista etua esimerkiksi kielletyn alueen läpäisemisestä, on lähes mahdotonta säätää säännöksiä, joita sovellettaisiin vain silloin, kun etua saavutetaan. Sääntö on sääntö ja rike on rike, siitä saatavasta hyödystä riippumatta. Muista, että kyse voi olla myös turvallisuudesta tai tapahtuman maineesta.