Seikkailu-urheilu eng. adventure race tai multisport on urheilulaji, joka on kokoelma useista urheilulajeista. Perinteisimmät lajit ovat pyöräily, juoksu ja melonta. Yleensä kilpailut pohjautuvat näihin lajeihin, mutta kilpailusta riippuen lajeja saattaa olla monia muitakin esim. rullaluistelu ja uinti. Kilpailijat suunnistavat itsenäisesti läpi koko kilpailun ja suunnistus taito on yksi olennainen osa. Seikkailu-urheilulle ominaisena on tehtävärastit (quest), joiden ohjeet saadaan yleensä rastilla. Kilpailuissa kuljetaan 2-4 henkilön joukkueissa, joka voi koostua naisista, miehistä tai sekajoukkueesta. Seikkailujen kestot vaihtelevat aina parista tunnista yli 100 tunnin kilpailuihin. 

Ennen kilpailua

Kilpailua mehustellaan usein noin kuukausi ennen tapahtumaa kun julkaistaan kapteenikirje. Kapteenikirjeessä kilpailijoille kerrotaan yleensä tapahtumaan liittyviä tietoja kuten kilpailukeskuksen sijainti ja eri lajien pituudet ja reittiskeema. Kapteeni kirjeessä voidaan jakaa myös muuttunutta tietoa tai tarkentaa sääntöjä tai pakollisia varusteita. Kapteenikirjeen saavuttua voi aloittaakin spekuloinnin mahdollisesta reitistä, maastoista ja vaihtoalueista. Kilpailusta riippuen kapteenikirjeitä saatetaan julkaista useampia, jolloin kilpailijat saavat tiedon murusia kerrallaan ja nostatetaan kilpailijoiden jännitystä. Kapteenikirjeiden avulla on myös hieman helpompi aloittaa pakkaaminen ja suunnitella omaa energian käyttöä ja mahdollisten täydennyspisteiden käyttöä. Toki kilpailupäivän sää huomioiden. 

Kilpailupäivä

Kilpailupäivä etenee suunnittelusta kilpailuun ja maalin jälkeisiin spekulaatioihin. Kilpailijat saavat kilpailuinfosta kilpailumateriaalin kilpailusta riippuen tuntia tai paria ennen lähtöä. Pitkissä kansainvälisissä kilpailuissa materiaali saatetaan jakaa huomattavasti aikaisemmin. Kilpailu materiaali sisältää kartat, reittikirjan, numerolaput, gps-laitteen ja mahdollisia muita tarvikkeita tai erityisohjeita.  

Reittikirjassa on rastijärjestys, rastipisteiden tarkennukset (määritteet) ja liikkumismuoto, jolla kyseinen rasti kuuluu hakea. Reittikirjassa kerrotaan myös vaihtoalueet, joissa täydentäminen on mahdollista ja joissa lajia vaihdetaan. Rasteja kutsutaan nimellä CP (control point) ja vaihtoalueita TA (transition area). 

Karttoja on yleensä 3-6 erilaista ja joukkueen jokaiselle kilpailijalle on omat kartat. Kartat koostuvat usein hyvin monesta erityyppisestä kartasta. Karttatyyppejä voi olla mm. peruskartat, suunnistuskartat ja vesistökartat. Karttojen mittakaavat  vaihtelevat yleisesti 1:5 000 - 1:25 000 välillä. Joitakin erikoiskarttoja voi olla myös tarkempimittakaavaisina. Kilpailijat suojaavat yleensä karttansa itse kontaktimuovilla tai kartta taskuilla vaikka, ne olisivat vedenpitäviä, jotta ne kestävät pitkän kilpailun. 

Karttojen ja reittikirjan avulla kilpailijat piirtävät suunnittelemansa reitin kartoille jo valmiiksi ennen kilpailun lähtöä. Tämä helpottaa huomattavasti kilpailun aikaista suunnistamista ja virkeänä tulee usein tehtyä parempia reitinvalintoja kuin väsyneenä. Reittisuunnittelussa maastoa on kuitenkin hyvin hankala arvioida, mikä voi johtaa kilpailun aikana suunnitelmasta poikkeamiseen. 

Kilpailuissa on usein lähtöviivan sijasta lähtöalue. Kilpailijat siirtyvät lähtöalueelle muutamia minuutteja ennen varsinaista lähtölaukausta. Tässä vaiheessa kilpailijat saavat viimekäden ohjeistukset ja tsempit reitille. Lisäksi kilpailijoille paljastetaan prologi. Prologi on lyhyehkö aloitus kilpailulle, jonka avulla joukkueiden välille saadaan hieman eroa ennen reitille siirtymistä. Prologi toteutetaan yleensä jalan ja lähdön välittömässä läheisyydessä.  Prologissa voi olla esim. lyhyt suunnistus muistin varassa tai käännetyllä kartalla, rogainingia tai erilaisia tehtäviä kuten säkkihyppely ja  lankkuhiihto. Prologin suoritettua kilpailijat aloittavat matkan reittikirjan mukaisesti. 

Reitillä

Reitillä kuljetaan pääosin pyöräillen. Pyöräilyosuuksien haastavuus eli teknisyys vaihtelee ja jokaisessa kilpailussa koetaan erityyppisiä maastoja, sillä rastit sijoitellaan vaihteleviin paikkoihin. Seikkailu-urheilussa usein yllättävän isotkin kierrot nopeampaa reittiä, kuten hiekkatietä tai asfalttia pitkin ovat järkeviä. Pitkissä kilpailuissa helpommalla reitillä säästää myös voimia, vaikka ajallisesti reittiväli olisi hieman hitaampi. Pyöräilyosuuksilla monia saattaa haastaa suunnistaminen kovassa vauhdissa. Monikaan ei ole tottunut suunnistamaan pyöräilyvauhdissa ja vaikka reitit kulkevat teitä ja polkuja pitkin nähdään nimenomaan pyöräilyosuuksilla suunnistusvirheitä. Joukkueessa on siis hyvä olla vähintään yksi suunnistustaitoinen. 

Juoksu on toinen yleisimmistä liikkumismuodoista kilpailussa. Juoksuosuudet ovat enimmäkseen suunnistamista joko maastossa tai kaupungissa. Juoksuosuuksilla voi olla myös polkujuoksua tai sitä käytetään muuhun lyhyeen siirtymiseen. 

Melonta toteutetaan joko kajakeilla tai kanooteilla. Melonnassa rastit sijaitsevat joko niin, että niihin ylettyy vedestä tai vaihtoehtoisesti rasteja on saatettu viedä kauemmas rantaviivasta ja melonnan aikana joutuu rantautumaan. Ei myöskään ole epätavallista, että melonnan aikana kanoottia kannettaisiin lyhyitä matkoja oikaistakseen tai siirtymänä seuraavalle järvelle. Kaikissa kilpailuissa kajakin kantaminen ei kuitenkaan ole sääntöjen mukaan sallittua. 

Muita lajeja ja liikkumismuotoja seikkailu-urheilussa on lähes yhtä paljon kuin on kilpailuja. Jo tavattuja lajeja ovat mm. uinti, rullaluistelu, hiihto, purjehdus, ratsastus ja potkupyöräily, eli kaikkea mahdollista minkä avulla voidaan edetä reitillä. Jokainen seikkailu saattaa tarjota jotain erilaista ja uutta.

 Tehtävärastit (Quest) laajentavat lajikirjoa entisestään. Tehtävien aikana ei yleensä edetä varsinaisella reitillä, vaan matka jatkuu samasta pisteestä, josta tehtävä aloitetaan. Tehtävien epäonnistumisesta voi tulla aikasakkoja tai ylimääräisiä tehtäviä. Tehtävän saa tietää saavuttaessa rastille ja reittikirjassa voi lukea esimerkiksi "Quest, jätä pyörä rastille ja etene ohjeiden mukaan". Lajit koostuvat usein jollain tapaa joukkuesuoritteesta ja kaikkia ei voida edes kategorisoida urheilulajeiksi. Tehtäviä voi olla erilaiset pien suunnistukset, köysitehtävät kuten laskeutuminen, tarkkuusheitot, jousiammunta, ammunta, joukkuetehtävät yms. Erilaisia tehtäviä on rajaton määrä ja niitä voi käydä vakoilemassa aiempien kilpailujen kuvista.  

Maali

Kilpailut käydään non-stop periaatteella eli kello käy koko kilpailun ajan. Maaliin siis saavutaan myös oikeassa järjestyksessä. Kuitenkin lajissa kuljetaan pitkiä matkoja ja matkalla kerkeää tapahtumaan yhtä, jos toista. Maaliin saavuttua tarkistetaan kilpailukortista leimat, jotta jokaisella rastilla on käyty. Puuttuneista rasteista tulee usein aikasakkoa tai niin kutsuttu lyhyt reitti, joiden sijoitus on kokoreitin kulkeneiden jälkeen. Aikasakkoa voidaan antaa myös mikäli muita sääntöjä on rikottu, kuten molemmat kilpailijat eivät ole käyneet tarpeeksi lähellä rastia tai joukkueen kilpailijoiden välinen etäisyys on kasvanut liian suureksi tai puuttuvista pakollisista varusteista yms. Kilpailujen säännöissä on usein selkeät selitteet mahdollisista aikasakoista.

Maalin jälkeen alkaa tietenkin armoton spekulaatio omista ja muiden reiteistä, sekä vauhdeista. Seikkailu-urheilussa jaetaan gps-laite yleensä jokaiselle joukkueelle sarjasta riippumatta. Reittiä pääsee tarkastelemaan heti kilpailun jälkeen ja gps-seuranta on yleensä auki koko kilpailun ajan, jolloin tuttavat ja lajista kiinnostuneet pääsevät seuraamaan joukkueiden etenemistä.  

Maalissa on tarjolla usein peseytymismahdollisuus ja lämmintä ruokaa, jotta palautuminen pääsee käyntiin ja kotimatka on mukavampi. Kovimpien juhlijoiden kannattaa kuitenkin varata omat kuohujuomat palkkioksi itsensä ylittämisestä.